Suomalainen kirjallisuus on saanut alkunsa jo vuosisatoja sitten, vanhimman löydetyn suomea muistuttavaa kieltä sisältävän kirjeen ollessa 1200-luvulta. Suomalaisen kirjallisuuden painohistoria yltää kuitenkin vain 1640-luvulle ja suomesta tuli kirjallisuuden valtakieli vasta 1800-luvun lopulla.
Suomen ja ruotsin kielten valtataistelun aikaan 1800-luvun alussa tunnettuja kirjailijoita, kuten J. L. Runebergia ja Elias Lönnrotia muistetaan liputuspäivin vielä tänäkin päivänä. 1900-luvun aikana syntyi useita kaikille tuttuja teoksia, kuten Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla.
Nykypäivänä suomalaisen kirjallisuustuotannon tila on erittäin hyvä, sillä kirjoja painetaan väkilukuun nähden toiseksi eniten maailmassa. Nykypäivää on myös aina vain yleisemmäksi muuttuva sähkökirjallisuus, eli sähköpäätelaitteilta luettavat e-kirjat.
Tässä blogissa käsitellään suomalaista kirjallisuutta ja sen eri vaiheita sekä nykyaikaa.
14 Aug 2021
Suomalainen kirjallisuus on hyvin monipuolista ja sen historia on pitkä. Jo Agricolan ajoista lähtien Suomessa on on haluttu kirjoittaa koko kansan kulutettavaksi tarkoitettua kirjallisuutta. Sen rooli on muuttunut tiukan uskonnollisesta opetuksesta myös kevyempään suuntaan ja nykyään kirjallisuus pyrkii myös viihdyttämään: lukeminen on rakas harrastus sadoille tuhansille suomalaisille.
16 Dec 2019
Kirjamessut ovat oivallinen paikka tutustua kirjauutuuksiin sekä tietysti myös klassikkoteoksiin, kuten Aleksis Kiven Nummisuutareihin. Jos et tunne nykykirjallisuutta, saatat hämmästyä huomatessasi, että kirjailijoiden joukosta löytyy monia julkisuudesta tuttuja muiden alojen edustajia.
Suomalaiset ovat tunnetusti innokkaita ja taitavia lukijoita, ja lukutaito pysyy yllä vain harjoittelemalla. Kirjamessuilta voit hakea inspiraatiota lukuharrastukseen!suilla
29 Apr 2019
Suomalaiset kirjailijat ovat aina olleet varsin sosiaalisia keskenään. Jo Runebergin ajoista sivistyneistö kokoontui säännöllisin väliajoin keskustelemaan ajankohtaisista aiheista ja intoutuivatpa he joskus myös hieman ottamaan miestä vahvempaa. Nämä bakkanaalit saattoivatkin sitten kestää useampia päiviä ja aktiviteetit olivat sen mukaisia. 1800-luvulla Yhdysvalloissa suureen suosioon nousseet korttipelit, kuten pokeri, ottivat jalansijaa ja myös Suomessa tähän uuteen villitykseen lähdettiin innolla mukaan. Nykyajan nettikasinot kun eivät tuohon aikaan tainneet olla edes villeimmissä unelmissa, niin ihmisten oli kokoonnuttava pelaamaan keskenään. Tämä taas mahdollisti sen “happaman ottamisen”, koska mikäs sen mukavampaa, kuin pelailla hieman korttia ja ottaa neuvoa antavaa aina tiukan paikan tullen.
Erään kerran juurikin Runeberg kavereineen oli intoutunut kaivamaan korttipakan esiin lauantaiseuran kokoontumisen päätteeksi, kun päivän polttavat puheenaiheet oli saatu pakettiin. Peli-ilta venyi aamuun asti ja maljoja nosteltiin, kuten ystävien kesken tehdään. Korttipelin tiimellyksessä Runebergin tuli hätä päästä vesiklosettiin, mutta koska peli oli armotonta, taukoon eivät muut pelaajat, joiden joukossa muun muassa J.V Snellman, J.J. Nervander ja E. Lönnrot, suostuneet. jotain piti siis keksiä. Runeberg päätti helpottaa itseään kesken pelaamisen lattialle Borgå Tidning -lehden tuoreimman numeron päälle. Ettei tule sitten vaimolta satikutia, että lattialleko piti. Tämä nauratti kanssapelaajia siinä määrin, että syntyi termi, johon vielä tänäkin päivänä törmätään vuosittain Runebergin syntymäpäivän, 5.2. aikoihin. Kyse on tietysti Runebergin tortusta. Legendan mukaan Runeberg oli nauruaan pidätellen tiuskaissut tuotoksensa jälkeen Snellmanille, että “Siinä sinulle Läran om staten!”
1 Apr 2019
Lukeminen on upea harrastus, josta tarinoiden ohella saa ammennettua myös paljon tietoa muille elämänalueille. Joskus lukuharrastus hiipuu vain siksi, ettet tiedä, mitä lukea seuraavaksi. Kaikki eivät ole kiinnostuneita klassikoista, kuten Johan Ludvig Runebergin tuotannosta, ja se on ihan ymmärrettävää. On tärkeää, että jokainen löytää itselleen mieluisan ja sopivan kirjallisuuden lajin.